Pascamal Gaylord III
Sivu 1 / 1
Pascamal Gaylord III
Nimi: Pascamal Gaylord III
Ulkonäkö ja muuta: Pascamal on hyvin pitkä ihminen, yli kaksi metriä reilusti. Hänellä on ruskeat, epäsiistin näköiset hiukset, jotka peittävät yleensä puolet herran kasvoista. Naamasta löytyy myös parta ja usein viekas hymy. Heikot juonteet kasvoissa paljastavat hänen olevan jo reilusti yli kolmenkymmenen. Tarkka ikä ei ole tiedossa. Ruumiinrakenteeltaan Pascamal on hoikka, mutta on hänellä myös lihaksia. Otsaan on tatuoitu Ikitiedon aamunkoiton tunnuskuva, mutta harvat tietävät sen olevan siellä ja vielä harvemmat mitä se merkitsee. Pascamal pukeutuu useimmiten vartalonmyötäiseen pitkään takkiin, joka on valmistettu puuvillasta ja jonka suuren hupun reunassa on hevosen häntäjouhta. Mukanaan herralla on aina jättimäinen kahden käden miekka, jota hän kuitenkin heiluttaa yhdellä kädellä hevosensa Paladinin selästä. Pascamalin kotikaupunki Hallavalkea oli kuulu sekä siitä että siellä asui vain ja ainoastaan ihmisiä, että siitä että siellä kasvatettin maan komeimmat hevoset. Hevonen oli sen maailman ainoa tunnistettava nisäkäslaji, ellei ihmisen kaltaisia olentoja laskettu. Pascamal omistaa hevosen nimeltä Paladin ja alunperin se oli väriltään musta valkoisin merkein ja tulisina hehkuvin silmin, mutta kun eräs uuslohikäärme luovutti sille henkensä siitä tuli väriltään sininen ja sen sileään karvaan piirtyi kultainen ja hopeinen kartta taivaan tähdistä. Myös hevosen muut ominaisuudet muuttuivat. Se ei esimerkiksi enää syönyt ja juonut, ja sen tiedettiinn pystyvän kulkemaan vähintään 90 km/h, joskaan kukaan ei ole koskaan ollut varma sen todellisesta maksimivauhdista tai muista voimista.
Luonne: Pascamal ei ole kovin puhelias, mutta hän ajattelee paljon. Hän viihtyy yksinään eikä kaipaa useinkaan hevosensa lisäksi seuraa. Monet sanoisivat hänen olevan häikäilemätön ja paha, mutta se riippuu aivan siitä keneltä kysytään. Pascamal on myös hyvin utelias ja tekee lähes mitä vain saadakseen haluamansa tiedon. Hän vaikuttaa kylmältä ja rauhalliselta, mutta joskus harvoin hänessä huomaa olevan aivan toisenkin puolen. Pascamalia kiinnostaa tiedon lisäksi myös valta, niin suora kuin epäsuorakin.
Menneisyys: Pascamal syntyi Hallavalkean kylmässä rannikkokaupungissa merirosvoperheeseen, ja isänsä jalanjäljissä hänestä tuli taitava merenkävijä. Myöhemmin Pascamalista tuli Kizharisin kaapparilaivaston komentaja, jolloin hän hankki rutkasti liittolaisia, mutta vielä enemmän vihollisia. Pascamal ei koskaan voittanut puolelleen haltioita, peikkoja tai mitään muitakaan maailmansa rotuja, mutta ihmiset seurasivat häntä uskollisesti sodasta toiseen, vaikka olivat vannoneet uskollisuutta senhetkiselle peikkokuninkaalle. Kaappariaikoinaan Pascamal tutustui mystiseen mieheen nimeltä Kärppä, josta kukaan ei tiennyt yhtään mitään. Kukaan ei edes tiennyt oliko Kärppä ihminen ensinkään, tai mistä hän oli tullut. Kukaan ei myöskään tiennyt kyseisen henkilön oikeaa nimeä, joka ei taatusti ollut Kärppä, mutta toisaalta kukaan ei tiennyt myöskään mikä kärppä oli. Kärppä kertoi Pascamalille tarinoita kummallisista otuksista ja toisista maailmoista, jonne pääsisi vain jos matkustaisi heidän maailmansa kahden auringon taakse. Kärppä oli kaiketi se, joka tutustutti Pascamalin salaseuraan nimeltä Ikitiedon aamunkoitto, vastoin sääntöjä tosin.
Pascamal riitaantui kuninkaansa ja tämän korkea-arvoisimpien virkamiesten ja kenraalien kanssa ja suunnitteli vallankaappauksen. Kuningasparin salamurha oli Pascamalin käsialaa, mutta kuningatar oli aiemmin antanut heidän 1-vuotiaan lapsensa erään perhetuttavan haltuun ja niinpä prinssi pelastui. Pascamalista tuli kuningas, ja Kärpästä hänen ylin neuvonantajansa (joskin Kärppä asettui asumaan pieneen merirosvosatamaan, eikä kukaan tiennyt mitään yhteydestä hänen ja hallitsijan välillä). Pascamal oli valmis antamaan anteeksi entisen kuninkaan kenraaleille, jos nämä jatkaisivat hänen palveluksessaan mutta kuten sanottu, Pascamal ei ollut saanut puolelleen muita kuin ihmiset, ja haltia Eiri Foiniks ja peikko Merii lähtivät linnasta, asettuen mutkien kautta Eirin entiseen kotikaupunkiin - sodan runtelemaan aavikkokaupunki Rommiin, jonne Pascamalin karkottamat peikot olivat paenneet. Pascamal ei suvainnut pääkaupungissa muita rotuja kuin ihmisiä, mutta haltioille hän ei mahtanut mitään koska näitä ei voinut vähempää kiinnostaa koko maan hallinto ja asiat edellisen kuninkaan kuoltua. Eiri ja Merii alkoivat suunnitella Pascamalin suistamista vallasta ja kruunun palauttamista sen oikealle omistajalle, jonka he tiesivät olevan elossa.
Kaksikymmentä vuotta myöhemmin Pascamal murskasi heikon vastustuksen, vain...noh, saadakseen kunnolla turpiinsa seitsemän vuotta sen jälkeen. Pascamal kohtasi parempansa, kun entisen kuningasperheen poika oli löytynyt ja koulittu Eirin johdolla kelvolliseksi taistelijaksi. Pascamal ei kuitenkaan kuollut, sillä hän oli tehnyt sopimuksen Kuoleman (joka myös kuului Ikitiedon aamunkoittoon) kanssa, vaan antoi haudata itsensä elävältä. Paladin katosi jäljettömiin saman tien. Pascamal löysi haudasta päästyään tien kotimaailmansa, joka oli lähes littana kuin pannukakku, toiselle puolelle. Tällä niin sanotulla alapuolella tapahtui kummia. Paladin ilmestyi taas kuin tyhjästä isäntänsä eteen. Pian heidät ympäröi kumma musta sumu, minkä jälkeen he löysivät itsensä aivan toisesta paikasta.
Pascamal ja Paladin esiintyvät alunperin eräässä sarjakuvassani.
Ulkonäkö ja muuta: Pascamal on hyvin pitkä ihminen, yli kaksi metriä reilusti. Hänellä on ruskeat, epäsiistin näköiset hiukset, jotka peittävät yleensä puolet herran kasvoista. Naamasta löytyy myös parta ja usein viekas hymy. Heikot juonteet kasvoissa paljastavat hänen olevan jo reilusti yli kolmenkymmenen. Tarkka ikä ei ole tiedossa. Ruumiinrakenteeltaan Pascamal on hoikka, mutta on hänellä myös lihaksia. Otsaan on tatuoitu Ikitiedon aamunkoiton tunnuskuva, mutta harvat tietävät sen olevan siellä ja vielä harvemmat mitä se merkitsee. Pascamal pukeutuu useimmiten vartalonmyötäiseen pitkään takkiin, joka on valmistettu puuvillasta ja jonka suuren hupun reunassa on hevosen häntäjouhta. Mukanaan herralla on aina jättimäinen kahden käden miekka, jota hän kuitenkin heiluttaa yhdellä kädellä hevosensa Paladinin selästä. Pascamalin kotikaupunki Hallavalkea oli kuulu sekä siitä että siellä asui vain ja ainoastaan ihmisiä, että siitä että siellä kasvatettin maan komeimmat hevoset. Hevonen oli sen maailman ainoa tunnistettava nisäkäslaji, ellei ihmisen kaltaisia olentoja laskettu. Pascamal omistaa hevosen nimeltä Paladin ja alunperin se oli väriltään musta valkoisin merkein ja tulisina hehkuvin silmin, mutta kun eräs uuslohikäärme luovutti sille henkensä siitä tuli väriltään sininen ja sen sileään karvaan piirtyi kultainen ja hopeinen kartta taivaan tähdistä. Myös hevosen muut ominaisuudet muuttuivat. Se ei esimerkiksi enää syönyt ja juonut, ja sen tiedettiinn pystyvän kulkemaan vähintään 90 km/h, joskaan kukaan ei ole koskaan ollut varma sen todellisesta maksimivauhdista tai muista voimista.
Luonne: Pascamal ei ole kovin puhelias, mutta hän ajattelee paljon. Hän viihtyy yksinään eikä kaipaa useinkaan hevosensa lisäksi seuraa. Monet sanoisivat hänen olevan häikäilemätön ja paha, mutta se riippuu aivan siitä keneltä kysytään. Pascamal on myös hyvin utelias ja tekee lähes mitä vain saadakseen haluamansa tiedon. Hän vaikuttaa kylmältä ja rauhalliselta, mutta joskus harvoin hänessä huomaa olevan aivan toisenkin puolen. Pascamalia kiinnostaa tiedon lisäksi myös valta, niin suora kuin epäsuorakin.
Menneisyys: Pascamal syntyi Hallavalkean kylmässä rannikkokaupungissa merirosvoperheeseen, ja isänsä jalanjäljissä hänestä tuli taitava merenkävijä. Myöhemmin Pascamalista tuli Kizharisin kaapparilaivaston komentaja, jolloin hän hankki rutkasti liittolaisia, mutta vielä enemmän vihollisia. Pascamal ei koskaan voittanut puolelleen haltioita, peikkoja tai mitään muitakaan maailmansa rotuja, mutta ihmiset seurasivat häntä uskollisesti sodasta toiseen, vaikka olivat vannoneet uskollisuutta senhetkiselle peikkokuninkaalle. Kaappariaikoinaan Pascamal tutustui mystiseen mieheen nimeltä Kärppä, josta kukaan ei tiennyt yhtään mitään. Kukaan ei edes tiennyt oliko Kärppä ihminen ensinkään, tai mistä hän oli tullut. Kukaan ei myöskään tiennyt kyseisen henkilön oikeaa nimeä, joka ei taatusti ollut Kärppä, mutta toisaalta kukaan ei tiennyt myöskään mikä kärppä oli. Kärppä kertoi Pascamalille tarinoita kummallisista otuksista ja toisista maailmoista, jonne pääsisi vain jos matkustaisi heidän maailmansa kahden auringon taakse. Kärppä oli kaiketi se, joka tutustutti Pascamalin salaseuraan nimeltä Ikitiedon aamunkoitto, vastoin sääntöjä tosin.
Pascamal riitaantui kuninkaansa ja tämän korkea-arvoisimpien virkamiesten ja kenraalien kanssa ja suunnitteli vallankaappauksen. Kuningasparin salamurha oli Pascamalin käsialaa, mutta kuningatar oli aiemmin antanut heidän 1-vuotiaan lapsensa erään perhetuttavan haltuun ja niinpä prinssi pelastui. Pascamalista tuli kuningas, ja Kärpästä hänen ylin neuvonantajansa (joskin Kärppä asettui asumaan pieneen merirosvosatamaan, eikä kukaan tiennyt mitään yhteydestä hänen ja hallitsijan välillä). Pascamal oli valmis antamaan anteeksi entisen kuninkaan kenraaleille, jos nämä jatkaisivat hänen palveluksessaan mutta kuten sanottu, Pascamal ei ollut saanut puolelleen muita kuin ihmiset, ja haltia Eiri Foiniks ja peikko Merii lähtivät linnasta, asettuen mutkien kautta Eirin entiseen kotikaupunkiin - sodan runtelemaan aavikkokaupunki Rommiin, jonne Pascamalin karkottamat peikot olivat paenneet. Pascamal ei suvainnut pääkaupungissa muita rotuja kuin ihmisiä, mutta haltioille hän ei mahtanut mitään koska näitä ei voinut vähempää kiinnostaa koko maan hallinto ja asiat edellisen kuninkaan kuoltua. Eiri ja Merii alkoivat suunnitella Pascamalin suistamista vallasta ja kruunun palauttamista sen oikealle omistajalle, jonka he tiesivät olevan elossa.
Kaksikymmentä vuotta myöhemmin Pascamal murskasi heikon vastustuksen, vain...noh, saadakseen kunnolla turpiinsa seitsemän vuotta sen jälkeen. Pascamal kohtasi parempansa, kun entisen kuningasperheen poika oli löytynyt ja koulittu Eirin johdolla kelvolliseksi taistelijaksi. Pascamal ei kuitenkaan kuollut, sillä hän oli tehnyt sopimuksen Kuoleman (joka myös kuului Ikitiedon aamunkoittoon) kanssa, vaan antoi haudata itsensä elävältä. Paladin katosi jäljettömiin saman tien. Pascamal löysi haudasta päästyään tien kotimaailmansa, joka oli lähes littana kuin pannukakku, toiselle puolelle. Tällä niin sanotulla alapuolella tapahtui kummia. Paladin ilmestyi taas kuin tyhjästä isäntänsä eteen. Pian heidät ympäröi kumma musta sumu, minkä jälkeen he löysivät itsensä aivan toisesta paikasta.
Pascamal ja Paladin esiintyvät alunperin eräässä sarjakuvassani.
Vincent- Vierailija
Sivu 1 / 1
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa